Pelikoneen tai konsolin asetuksia selatessa vastaan tulee väistämättä lyhenteitä, jotka saattavat tuntua pelkältä tekniseltä jargonilta. Vietin viime viikot tiukasti näyttöruutujen ääressä testijaksolla, jonka aikana seurasin eri suorituskykyarvoja todellisissa pelitilanteissa. Huomasin nopeasti, että näiden termien ymmärtäminen ei ole vain hifistelyä – se on suora reitti parempaan pelikokemukseen.
Sen sijaan, että arvaisit asetusten merkityksen, voit oikeilla säädöillä saavuttaa jopa kilpailuetua. Jos haluat ymmärtää teknisen sanaston lisäksi myös pelaajien välistä viestintää, katso mitä tarkoittaa GG.
Kuvan sulavuus ja näkökenttä
Pelien visuaalinen palaute määrittää pitkälti sen, miltä pelaaminen tuntuu. Asetuksia viilatessani kiinnitin erityistä huomiota siihen, miten kuvan päivitys ja pelihahmon näkökenttä vaikuttavat reaktioaikoihin.
- FPS (Frames Per Second): Kertoo, kuinka monta yksittäistä kuvaa ruudulle piirtyy yhden sekunnin aikana. Kun testasin nopeatempoisia räiskintäpelejä 30 FPS ja 60 FPS ruudunpäivityksillä, ero oli valtava. Korkeampi lukema tarkoittaa sulavampaa liikettä. Silloin tähtääminen ja vihollisen liikkeisiin reagoiminen helpottuvat huomattavasti. Sopiva lukema vaatii tietysti hyvän ruudun, joten kokosimme erillisen oppaan siitä, mikä on paras pelinäyttö PS5:lle.
- FOV (Field of View): Tarkoittaa näkökentän laajuutta asteina. Laajensin näkökenttää pelitesteissä 80 asteesta 105 asteeseen. Huomasin välittömästi hahmottavani ympäristöä paremmin. Laajempi FOV tuo reunoilla tapahtuvat asiat näkyviin. Liiallinen laajentaminen voi kuitenkin tehdä kuvan keskiosasta etäisen tuntuisen ja vaatia enemmän tehoja näytönohjaimelta.
- Kuvanlaadun optimointi: Jos FPS putoilee säännöllisesti, suosittelen laskemaan pelin sisäisiä grafiikka-asetuksia. Esimerkiksi varjojen laatu tai tekstuurien tarkkuus vaikuttavat raskaasti suorituskykyyn. Konsolipuolella kannattaa valita asetuksista suorituskykytila visuaalisen tilan sijaan. FOV-asetusta kannattaa kokeilla ja hakea omalle silmälle sopiva tasapaino. Yleensä 90–100 asteen väliltä löytyy toimivin ratkaisu.
Verkkoyhteyden pullonkaulat
Verkkopelien suurin vihollinen ei ole vastapuolen pelaaja, vaan heikko yhteys. Seurasin verkkoliikennettä intensiivisten moninpelisessioiden aikana, ja tulokset olivat yksiselitteisiä.
- Ping: Kertoo millisekunteina (ms), kuinka kauan kestää lähettää datapaketti laitteeltasi pelipalvelimelle ja takaisin. Pelasin viikonloppuna kilpailullisia otteluita, joissa ping heitteli 20 ms ja 100 ms välillä. Matalampi lukema (alle 40 ms) takaa sen, että painalluksesi rekisteröityvät peliin lähes viiveettä. Yli 100 ms ping tekee pelaamisesta tahmeaa ja ennakoimatonta.
- Lag: Yleisnimitys viiveelle. Se voi johtua joko laitteiston suorituskyvyn puutteesta tai verkkoyhteyden hitaudesta. Pahimmillaan lag ilmenee hahmojen teleporttailuna paikasta toiseen. Joskus taas osut mielestäsi kohteeseen, mutta peli ei rekisteröi osumaa.
- Lagin minimointi: Langaton Wi-Fi-yhteys on kätevä, mutta moninpeleissä se on usein lagin lähde. Vaihdoin testin aikana langattoman yhteyden perinteiseen verkkokaapeliin. Yhteyden pätkiminen loppui siihen paikkaan. Laadukas laitteisto auttaa myös asiaa; voit lukea lisää aiheesta oppaastamme mikä on reititin.
Jos pelaat PC:llä, varmista ettei taustalla pyöri kaistaa syöviä latauksia tai päivityksiä. Myös pelipalvelimen sijainnilla on väliä. Valitse aina maantieteellisesti lähin palvelin, tyypillisesti Eurooppa (EU West tai EU North). Joissakin tilanteissa myös VPN voi muuttaa verkkoliikennettä turvallisemmaksi. Voit lukea aiheesta enemmän lukemalla Hide.me VPN kokemuksia.
Laitekokoonpanon rajoitusten tunnistaminen auttaa ymmärtämään, mistä mahdolliset ongelmat johtuvat. Näillä vinkeillä sain itse säädettyä pelisessiot huomattavasti johdonmukaisemmiksi.
